Yleisiä jalkojen ongelmia

 

Kovettumat

Joustava kovettuma on ihon luonnollinen fysiologinnen suojautumiskeino rasitukseen. Hoitoa vaativa kovettuma on yleensä laaja-alainen ja joustamaton, väriltään kellertävä ihopaksunnos. (Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Yleisimmät kovettuman aiheuttajat ovat pienet ja jalkaterveyttä heikentävät kengät, jalkaterän ja varpaiden asentovirheet ja ylipaino sekä kuiva iho. tavallisimmat kovettuman paikat ovat päkiä, kantapään hevosenkenkäkovettuma ja vaivaisenluun sivut. Kovettumien sijaainnira voi päätellä jalkaterien luiden rakennetta, toimnitoja ja virheasentojen kehittymistä ja kenkien sopivuutta. 
(Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

On tärkeää saada selville kovettuman aiheuttaja ja poistaa se mahollisuuksein mukaan. jotta saadaan katkaistua jatkuva kovettuminen syntyminen ja hoitokierre. 
 ( Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)  

Halkeavat kantapäät

Halkeama eli pykimä (fissuura, ragadi) syntyy, kun kuiva iho venyy ja halkeaa. Joustamaton iho halkeaa jopa verinahkaan asti. Halkeamasta voi vuotaa verta ja voi olla erittäin kipeä. Tulehtuessaan se punoittaa j akuumottaa, lisäksi se voi alkaa märkiä. Halkeaman kautta elimistään pääsee bakteereja, jotka voivat aiheuttaa tulehdusken, jopa kivulkiaan ja sairaalahoitoa vaativan ruusun. 
( Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Voimakas kantaisku kävelyssä lisää apinetta kantapään alueella. Kovettumans repiminen ja  raspaaminen voivat johtaa halkeamien syntymiseen. Seisomatyö, kovat työskentelualustat, ylipaino ja rasvapatjan rappeuttamminen altistavat selvästi kantapäänhaljeamien syntymiselle.
( Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen) 

Halkeamia on siellä, missä iho venyy, kuten kantapäissä, päkiässä ja isovarpaiden sivuissa. Paineen takia kantapäihin muodostuu ns. hevovosenkenkämallinen kovettuma, joka venyessään halkeaa.

 

 

Syylä

Syylä (verruca vulgaris) on papilloomaviruksen aiheuttana hyvänlaatuinen ihokasvain. Syylät ovat yleisempiä lapsilla ja nuorilla.Vanhuksilla ei yleensä ole syyliä. Useimmiten syyliä on käsissä ja jaloissa.Syylän voi saada suoraan ihokosketuksen kautta tai välillisesti esimerkiksi liikuntasalin tai yleisteb peutilojen lattioilta.Syylävirus on melko kestävä ja voi elää laittoilla parikin viikkoa.Suurin osa syylistä parenee istestään vuoden sisällä. 
(Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Syylä on ihonvärinen, aluksi sileäpintainen iholta koholla oleva näppylä. kasvaessaa siitä tulee kukkakaalimainen, hauras ja sienimäinen. Kuivassa ihossa syylä on karhea ja kosteassa hikoilevassa ihossa sitkeä ja kumimainen. Syylä voi esiintyä yksittäin tai niitä voi olla rykelmissä. Joskus syyliä voi olla kädet ja jalat täynnä. 
 (Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Syylä on hermottunut ja verisuonittunut. Kun jalkapohjan syylä kasvaa syvälle ihoon, se aiheuttaa painetta ja kipua, jotka vaikeuttaa kävelyä. Vuotanut veri näkyy syylässä mustina pisteinä ja hoidettaessa siitä vuotaa verta. 
( Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Ehjä, joustava iho ja hyvä yleiskunto ovat parhaita suojia syylätartuntaa vastaan , ja suojatossujen käyttö suojaa tartuntoilla. Koska syylä on viruksen aiheuttama, se tulee jos on tullakseen kuten flunssa. Koska syylä on viruksen aiheuttama, siihen ei ole varsinaista lääkehoitoa.
(Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)  

 

Känsät

Känsä on tarkkarajainen, kiilamainen ja nappulalta tuntuva ihopaksunnos luisen ulokkeena tai nivelen kohdalla tai sivuun liukuneena. Varvasväleissä ja hikoilevissa jaloissa ne ovat pehmeitä.  
(Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Varpaiden virheasennot yhdessä epäsopivien kenkien kanssa aiheuttavat känsiintymistä eli liikavarpaiden päälle, päihin ja päkiäniveltenten alle. Kuiva, joustamaton iho känsiintyy herkemmin kuin hyvin rasvattu, joustava iho. Känsiä on kolmella neljästä aikuisesta jossain elämänvaiheessa. Känsiintyminen lisääntyy iän myötä ja on yleisempiä naisilla kuin miehillä. 
( Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Känsä voi aiheuttaa pistävää kipua. Ihminen vältää kipua kuormittamalla tiedostamattaan jalkateriään eri tavalla, jolloin kävely ja pystyasento muuttuvat. Kroonistuessan känsät voivat hermottua ja verisuonittua, joilloin ne aristavat myös levossa. Jalkapohjan känsän erottaminen viruksen aiheuttamsta syylästä tuottaa joskus vaikeuksia. 
(Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)  

Sienet

Jalkasilsa (jalkasieni, tinea pedis) on jossain elämän vaiheessa joka neljännellä ja kynsisilsa (kynsisieni, onychomychosis) joka kymmenellä ihmisellä. Ihon ja kynsien sieni-infektiot ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla , ja niiden yleisyys lisääntyy iän myötä. Terve, ehjä iho suojaa ympäristössä olevilta taudinaiheuttajilta. 
(Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Iho- ja kynsisilsan voi saada liikuessa paljain jaloin yleisissä tiloissa. Tavallisimman silsan puhkeamisella altistaa ihorikko tai kynnen vaurio. Kosteiksi jäävät varvasvälit ovat otollinen ympäristö yleisimälle silsatyypille, varvasvälisilsalle. 

 (Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Iho- ja kynsioireiden ohella diagnoosi varmistetaan ottamalla sieninäyte natiivi- tai viljelytutkimusta varten. Näyte on otettava huolellisesti  ja mahdollinen menossa oleva sieni-infektion hoito on lopetettava vähintään kaksi viikkoa ennen näyteenottoa.  
( Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)


Jalkasilsa alkaa melkein aina hautuneesta pikkuvaravsvälistä. Kun kiireessä jälkaterät kuivataan huolimattomasti, hautumisvaara lisääntyy. Tutkimuksen mukaan alle puolet ihmisistä kuivaa koskaan varvasvälejään. Varpaiden virheasennot lisäävät hautumia.
( Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)

Silsaa hoidetaan paikallishoitoaineilla ja sisäisellä lääkehoidolla. Jalkasilsan sisäinen lääkehoito kestää2 -4 viikkoa ja kynsisilsan kuukausia. 
( Duodecim, Terveet jalat, Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen)